Milon Venus: tekijä, historia, kädet ja missä se on Louvressa

Milon Venus on hellenistisen kauden kreikkalainen marmoripatsas, joka useimpien tutkijoiden mukaan esittää Afroditea, rakkauden ja kauneuden jumalatarta (roomalaisille Venus). Se löydettiin vuonna 1820 Miloksen saarelta Kykladeilta, ja se on ollut Louvren museossa vuodesta 1821. Näet sen Sully-siiven salissa 345, kerroksessa 0. Sen tekijä on tuntematon, ja siltä puuttuvat molemmat kädet.

Mikä Milon Venus on ja mitä se esittää?

Se on vapaasti seisova veistos puolialastomasta naisesta, jonka jalkoja peittää viitta. Louvren teostieto rekisteröi sen Afroditeksi. Es.wikipedia selittää, että käsien puuttuminen on vaikeuttanut tunnistamista: useimmat pitävät sitä puolialastomuuden vuoksi Afroditena, mutta on myös ehdotettu, että se olisi Artemis jousen kanssa, danaidi amforan kanssa tai Amfitrite kolmikärjen kanssa, Miloksella itsellään paljon palvottu jumaluus.

Nimi ”Milon” tulee saaresta, jolta se löytyi, Milos eli Melos.

Kuka on Milon Venuksen tekijä?

Sitä ei tiedetä. Patsaan läheltä löytyi kirjoituksin varustettuja kappaleita, joissa mainitaan Antiokian taiteilijoita, ja siksi tekijäksi on ehdotettu Aleksandros Antiokialaista, mutta es.wikipedian mukaan ei ole varmaa, että kirjoitukset kuuluvat tähän patsaaseen eivätkä muihin jalustoihin. Louvren teostieto ei nimeä tekijää.

Ajoitus sen sijaan on olemassa: Louvre sijoittaa sen 2. vuosisadan eaa. kolmannelle neljännekselle, vuosiin 150–125 eaa., hellenistiselle kaudelle. Es.wikipedia antaa hieman myöhäisemmän haarukan, 130–100 eaa.

Kuinka korkea se on ja mistä materiaalista?

Tieto	Arvo (Louvren teostieto)
Korkeus	2,04 m
Materiaali	Paroslainen marmori
Ajoitus	150–125 eaa. (hellenistinen)
Löytöpaikka	Milos (Melos), 1820
Louvreen	1821, lahjoituksena
Luettelonumero	Ma 399 (myös LL 299 ja N 527)
Sijainti	Sali 345, Sully-siipi, kerros 0

Es.wikipedia ilmoittaa korkeudeksi noin 2,11 m; taulukon luku on museon. Louvren mukaan patsas on tehty kahdesta lantion korkeudella yhdistetystä lohkosta, ja vasen käsivarsi oli erikseen liitetty kappale. Siinä oli myös pronssikoristeita: siinä on reiät diadeemille ja oikean käsivarren rannekorulle.

Missä ja milloin Milon Venus löydettiin?

Miloslainen maanviljelijä Jorgos Kendrotas löysi sen puoliksi maahan hautautuneena ja kahtia haljenneena 8. huhtikuuta 1820, kertoo es.wikipedia. Kreikka oli tuolloin osmanien vallan alla.

Ranskalainen laivaston upseeri Jules Dumont d’Urville tunnisti sen arvon, ja kaupan päätti Ranskan Konstantinopolin-suurlähettiläs, markiisi de Rivière. Kaupasta kiisteltiin, koska maanviljelijä oli jo sopinut myyvänsä sen turkkilaisille. Patsas lähti Kreikasta 1. maaliskuuta 1821, se esiteltiin kuningas Ludvig XVIII:lle samana vuonna, ja kuningas luovutti sen Louvrelle.

Ajankohta edisti sen mainetta. Vuonna 1815 Ranskan oli täytynyt palauttaa Italiaan Medicien Venus, jonka Napoleon oli tuonut Pariisiin, ja Milon Venus esiteltiin vielä suurempana aarteena, kertoo es.wikipedia.

Miksi Milon Venuksella ei ole käsiä?

Koska ne katosivat eikä niitä ole koskaan liitetty takaisin. Mitä tiedetään ja mitä ei:

• Varmistettua: Louvren teostiedon mukaan siltä puuttuvat vasen käsivarsi, suuri osa oikeasta ja vasen jalkaterä. Patsaan vierestä löytyi kyynärvarren kappale ja omenaa pitelevä käsi, joiden katsotaan kuuluvan sen käsiin (es.wikipedia).
• Epäselvää: katosivatko kädet antiikin aikana vai löydön jälkeen. Es.wikipedia mainitsee kertomuksia, joiden mukaan ne katkesivat, kun patsasta vietiin saarelta, mutta yhtäkään ei ole todistettu.
• Mitä ne tekivät: se on oletus. On ehdotettu, että oikea käsi piteli viittaa lantion korkeudella ja vasen kannatteli Pariksen tuomion omenaa, tai peiliä, kilpeä tai seppelettä.

Ranskaan saapumisen jälkeen päätettiin olla restauroimatta käsiä, koska kukaan ei tiennyt niiden asentoa. Nenä, vasen jalkaterä ja jalusta kuitenkin lisättiin. Marraskuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisessä restauroinnissa kipsilisäykset poistettiin ja pinta puhdistettiin, kertoo es.wikipedia.

Missä Milon Venus on Louvressa?

Sully-siiven salissa 345, kerroksessa 0, klassisen ja hellenistisen kreikkalaisen taiteen salissa, jonka museo itse tunnistaa patsaan nimellä. Teostiedon mukaan se on esillä ilman vitriiniä.

Toisen maailmansodan aikana se suojattiin Valençayn linnassa, ja vuonna 1964 se matkusti Japaniin, jossa se vaurioitui, kertoo es.wikipedia.

Peruslipulla (22 € Euroopan talousalueen asukkaille ja 32 € muille, varattuun aikaan) näet sen maksamatta mitään lisää. Samothraken Nike on Denon-siiven 1. kerroksessa: tässä on Samothraken siivekkään Niken tarina, ja Louvren kartasta näet, miten yhdistät molemmat.

Jos haluat nähdä Milon Venuksen yhdessä museon muiden suurten teosten kanssa yhden aamupäivän aikana, katso mitä nähdä Louvressa tai Louvren kuuluisimmat veistokset. Ja jos haluat mennä oppaan kanssa, Louvren opastettu kierros sisältää sisäänpääsyn.